Ihmiset FinnHEMSin takana – valtakunnallisessa lääkärihelikopteritoiminnassa tarvitaan erilaisia käsipareja ja monipuolisia osaajia.

FinnHEMSin blogissa suunvuoro annetaan vuorotellen eri alojen ammattilaisille, jotka omalta osaltaan pitävät huolen siitä, että lääkärihelikopterit päivystävät valtakunnallisesti vuoden jokaisena päivänä ja kiireistä apua tarvitsevat saavat laadukkaan, elintärkeän ensihoidon.

Taivaalla lentävä keltainen helikopteri on FinnHEMSin työn näkyvin osa. Ympärivuorokautisen päivystyksen tukikohdissa mahdollistaa eri alojen ammattilaisten monipuolinen yhteistyö.

Simo Ahti toimii HCM:na FinnHEMSin FH10-tukikohdassa Vantaalla. Hän on taustaltaan palomies-sairaankuljettaja ja on toiminut HEMS-pelastajana kymmenen vuoden ajan, vuodesta 2007.

 

 

 

 

 

 

 

HCM – HEMS-toiminnan monitoimihenkilö

Lyhenne HCM tulee sanoista HEMS Crew Member, eli vapaasti suomennettuna HEMS miehistön jäsen. Suomessa HCM on tyypillisesti taustaltaan pelastaja tai ensihoitaja, joka lisäksi on saanut erikoiskoulutuksen helikopteritoimintaan. HCM on todellinen HEMS-toiminnan monitoimihenkilö. Lennolla HCM toimii lentäjän, ja tehtäväpaikalla lääkärin työparina. Lisäki HCM ajaa maayksiköksi kutsuttua hälytysajoneuvoa silloin kun sää estää lentämisen tai tehtävä sijaitsee lähellä tukikohtaa. Autossa etupenkin roolit ovat vastakkaiset kuin kopterissa: HCM on puikoissa ja lentäjä vastaa navigoinnista.

FinnHEMSin lääkärihelikopterit toimivat 1+ 1 miehistöllä. Tämä tarkoittaa että ohjaamomiehistön muodostaa lentäjä ja HCM. HCM:n tehtävänä lennolla on navigoida kopteri kohteeseen sekä monitoroida lentäjän ja kopterin turvallista toimintaa ja avustaa lentäjää häiriö- tai hätätilanteessa. Jotta HCM:sta olisi oikeasti jotain hyötyä lennon aikana, tehtävä vaatii kattavan tietämyksen ilmailusta, lentomenetelmistä ja helikopterin tekniikasta. Tämä tarkoittaa, että noin puoli vuotta kestävän peruskoulutuksen lisäksi, HCM kouluttautuu ja harjoittelee joka vuosi. Helikopterisimulaattorissa HCM ja lentäjä harjoittelevat poikkeustilanteita ja lentomenetelmiä niin visuaalilentojen, pimeännäkökiikareiden käytön kuin mittarilentämisenkin muodossa 30 h/ vuosi. Simulaatioiden lisäksi on koulutuspäiviä ja tietokoneella tehtäviä koulutuksia. Erilaisia voimassa pidettäviä ilmailupuolen kelpuutuksia on HCM:llakin yli 20 kappaletta.

Ilmailukoulutuksen lisäksi HCM kouluttautuu jatkuvasti myös lääkintäpuolella. Vantaan FH10-tukikohdassa lääkinnällisessä toiminnassa hyödynnetään protokollia. Protokollalla tarkoitetaan, että tietyt toimenpiteet tehdään aina täsmällisesti samalla tavalla. Tällä tavoin kapasiteettia vapautetaan muuhun lääkinnälliseen työhön kuin rutiinitoimenpiteiden suorittamiseen, esimerkiksi varhaiseen diagnostiikkaan. Jotta protokolla toimii käytännössä, on se osattava ja harjoiteltava. Normaaleilla tehtävillä asiat sujuvat rutiinilla, mutta poikkeavissa tilanteissa on tunnettava myös hätätoimenpiteet. Lääkintäpuolen koulutuksia on noin kerran kuukaudessa. Lisäksi HCM käy kerran tai kahdesti vuodessa lääkärin kanssa oikeuslääketieteen laitoksella harjoittelemassa erilaisia lääkäriyksikössä tehtäviä toimenpiteitä. Kaikkeen tähän kuluu reilusti yli kuukauden työtunnit vuodessa. Koulutusta on paljon eikä oppiminen lopu.

Tehtävältä toiselle

Erilaiset koulutukset vaativat paljon aikaa. Lopputyöaika menee työvuoroissa päivystäessä ja hälytystehtävillä. HCM tekee 24h vuoroja, ja esimerkiksi Vantaan tukikohdassa on keskimäärin noin 8 tehtävää/vrk. Työvuorossa lentäjä, HCM ja lääkäri muodostavat tiimin, jossa jokaisella on oma vastuualueensa. Työtä tehdään kuitenkin yhdessä, yhteisen päämäärän eteen ja toinen toista tukien.

Aamulla työvuoron alkaessa tarkastetaan kalusto ja listojen mukaan viikottaiset tai kuukausittaiset tarkastuskohteet. Kohteita löytyy lääkintälaitteista kerosiinin tankkausasemaan ja kaikkea siltä väliltä. Tehtävät tulevat, koska tulevat. Välillä on useampi tunti hiljaista ja sitten seuraavassa hetkessä voi olla 2-3 hälytystä yhtä aikaa. Koskaan ei voi tietää, kun tehtävälle lähtee, mitä siellä on vastassa. Tai edes sitä mihin loppujen lopuksi päädytään. Voidaan lähteä vaikkapa synnytystehtävälle Espooseen ja päätyä elvytystehtävälle Loviisaan. Tai puukotukseen tai liikenneonnettomuuteen.

Hälytysten jälkeen täydennetään ja huolletaan sekä pestään käytetyt tavarat. Helikopterikin tankataan valmiiksi. Illan hämärtyessä varmistetaan sääennuste, koska pimeällä lentosään minimit ovat erilaiset kuin päivällä. Jos ennusteiden mukaan pimeälle ajalle on odotettavissa lentokeliä, pimeännäkökiikarit kiinnitetään kypäriin. Levätään, syödään, katsellaan telkkaa. Ja odotetaan seuraavaa hälytystä.